Suomalaisella palvelurobotiikalla olisi mahdollisuus kasvaa merkittäväksi kotimaassa ja myös nousta isoksi vientituotteeksi. Ongelmana on yhä kotimaisten investointien ja kokeilujen vähyys.
Erikoistutkija Marketta Niemelä VTT:stä arvioi, että palvelurobotiikka etenee Suomessakin, koska tiukka taloustilanne pakottaa miettimään asioita uudelleen.
– Lisäksi teollisuudesta on nähty, ettei robotteja tarvitse enää eristää häkkeihin, vaan ne voivat toimia yhdessä ihmisten kanssa.
Niemelä uskoo, että Suomessa kehitys on ollut muuta Eurooppaa ja Japania hitaampaa, koska täällä asiat ovat olleet niin hyvin, ettei ole ollut pakko uudistua.
Hän arvioi useita kokeiluhankkeita olevan viimein alkamassa, koska insinööriosaamista on nyt paljon vapaana.
Robotiikan konsultti Cristina Andersson toivoo konkreettisia investointeja ja panostuksia palvelurobotiikkaan. Investointien puutteen vuoksi moni robotiikan alan startup on vienyt liiketoimintansa suoraan ulkomaille.
Esimerkiksi palvelurobotiikan osaamista myyvän Gimin ensimmäiset tuotekehityksen asiakkaat ovat Kiinassa.
– Kun perustimme yrityksemme 2014, Suomi oli lähes kokonaan kiinni. Talouselämä oli pukeutunut säkkiin, sanoo hallituksen puheenjohtaja Aarne Halme.
Sen sijaan Kiinassa investoitiin rutkasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
– Siksi viemme osaamistamme sinne.
Halme työskenteli professorina Aalto-yliopiston älykkäiden koneiden huippuyksikössä, kunnes hän jäi eläkkeelle ja yksikkö lakkautettiin.
Halme perusti Gimin kolmen tutkijakollegan kanssa, ja Kiinasta saatiin nopeasti ensimmäiset sopimukset.
Yhtiö kehittää etenkin navigointi- ja paikannustekniikkaa, jota voisi hyödyntää esimerkiksi itsenäisesti liikkuvissa roboteissa. Kiinassa on kehitteillä muun muassa katuja vartioiva turvarobotti. Suomalaisen Saltex-yhtiön kanssa on kehitetty jalkapallokentän huoltorobottia.
Halme on samoilla linjoilla Niemelän kanssa siitä, että tilanne on pikku hiljaa kääntymässä parempaan päin.
– Tällä hetkellä asiakasprojekteja on alkamassa ja sijoittajia on Suomessakin liikkeellä enemmän kuin vuonna 2014.
Suurimmat mahdollisuudet Suomessa olisivat sosiaali- ja terveysalojen robotiikassa. Se vain edellyttää, että sote-toimijat lähtevät itse kehittämään palveluita. Eikä vielä ole liian myöhäistä Suomessakaan päästä kehityksen kärkeen.
– Markkina on vasta avautumassa uudenlaisessa palvelurobotiikassa, Aarne Halme sanoo.
Halme sanoo, että startupien on mentävä heti maailmalle, mutta kotimaasta he tarvitsevat asiakasreferenssejä, ja siksi julkista sektoria tarvitaan mukaan. Robotiikka tulee mukaan esimerkiksi hoitolaitteisiin, itsenäisen kotona asumisen tueksi ja monenlaisiin kuljetuksiin.
Ensimmäiset palvelurobotit ovat Suomessakin käytössä. Lounais-Suomessa kiinteistöhuoltoyritys Arkeassa ja Espoossa kauppakeskus Sellossa käytetään siivousrobotteja ihmisten työparina.
VTT kokeilee kauppakeskus Ideaparkissa asiakkaita palvelevaa robottia.
120 senttimetrin korkuisen Pepper-robotin tehtävä on esimerkiksi neuvoa ja viihdyttää asiakkaita, mutta vielä se ei osaa montaa temppua.
– Näyttää siltä, että ihmiset alkavat hyväksyä ajatuksen roboteista ihmisten arjessa, sanoo Marketta Niemelä juuri alkaneesta kokeilusta.
Suomen hallituksen robotiikkalinjauksen mukaan Suomi tähtää automaation ja robotiikan hyödyntämisen ja valmistuksen kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on niin hyvä, että vastaavan ovat asettaneet monet muutkin maat.
Esimerkiksi Ruotsissa maan hallitus julkisti kesäkuussa uuden älykkään teollisuuden strategiansa. Sen tavoitteena on, että Ruotsi, ei Suomi, on ykkönen maailmassa digitalisaatiossa ja automaatiossa.
Ruotsin elinkeino- ja innovaatioministerin Mikael Dambergin mukaan uudistus on välttämätön, sillä neljäs teollinen vallankumous on täydessä vauhdissa.
– Muutos on ehkä nopein, jonka olemme nähneet. Siksi muutokseen on niin tärkeää samastua ja sopeuttaa niin teollisuus kuin yhteiskuntakin siihen.
Ruotsin vauraus on rakennettu innovaatioiden ja sellaisten menestyneiden vientiyhtiöiden varaan, jotka kerta toisensa jälkeen ovat pystyneet uudistumaan vastaamaan markkinoiden tarpeita.
– Huomisen voittajia emme voi valita, mutta voimme luoda sellaiset olosuhteet, joissa yrityksistä tulee voittajia, Damberg sanoo.
Cristina Andersson sanoo, että Ruotsi näyttää lisäävän etumatkaansa Suomeen automaatiossa ja robotiikassa.
– Ruotsissa ovat investoinnit automaatioon ja robotiikkaan kasvaneet. Siitäkin he aikovat vielä korkeammalle.
Maailman talousfoorumin teknologisia valmiuksia mittaavassa indeksissä Suomi on sijalla kaksi. Ruotsi on sijalla kolme. Kuitenkin Ruotsi mainitsee robotiikkastrategiassaan vain Norjan ja Tanskan pahimpina kilpailijoinaan.
Suomikin linjasi kesäkuussa toimenpiteet, joilla lisätään älykkään robotiikan ja automaation hyödyntämistä ja kehittämistä. Cristina Anderssonin mielestä Suomen linjaukset ovat lähinnä löysää puhetta.
Ruotsin hallitus suunnittelee investoivansa noin 80 miljoonaa euroa muun muassa älykkään teollisuuden testaukseen, tuotantoon ja palveluihin.
– Olen kateellinen Ruotsille siitä, että heillä on konkreettisista tavoitteita, joille he osoittavat taloudellisia resursseja, Andersson sanoo.
Ruotsissa ei ole jääty löysän puheen tasolle, vaan hallitus puskee muutoksia käytännön toimin, lainsäädännöllä ja tekemällä koulutusuudistuksen. Strateginen toimintasuunnitelma sisältää 45 kohtaa, joita pannaan täytäntöön parhaillaan.
– Matematiikan opetusta lisätään kouluissa, pk-yrityksiä tuetaan digitalisoitumisessa, ympäristölupakäytäntöjä helpotetaan ja tehdään uusia teollisia investointeja, Damberg luettelee.
Innovaatioiden testaaminen käytännössä on tärkeää. Julkista sektoria avataan, jotta teollisuus voi hyödyntää sitä paremmin testialustana.
