![]()
Suomen hallituksen robotiikkalinjauksen mukaan Suomi tähtää automaation ja robotiikan hyödyntämisen ja valmistuksen kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on niin hyvä, että vastaavan ovat asettaneet monet muutkin maat.
Esimerkiksi Ruotsissa maan hallitus julkisti kesäkuussa uuden älykkään teollisuuden strategiansa. Sen tavoitteena on, että Ruotsi, ei Suomi, on ykkönen maailmassa digitalisaatiossa ja automaatiossa.
Ruotsin elinkeino- ja innovaatioministerin Mikael Dambergin mukaan uudistus on välttämätön, sillä neljäs teollinen vallankumous on täydessä vauhdissa.
– Muutos on ehkä nopein, jonka olemme nähneet. Siksi muutokseen on niin tärkeää samastua ja sopeuttaa niin teollisuus kuin yhteiskuntakin siihen.
Ruotsin vauraus on rakennettu innovaatioiden ja sellaisten menestyneiden vientiyhtiöiden varaan, jotka kerta toisensa jälkeen ovat pystyneet uudistumaan vastaamaan markkinoiden tarpeita.
– Huomisen voittajia emme voi valita, mutta voimme luoda sellaiset olosuhteet, joissa yrityksistä tulee voittajia, Damberg sanoo.
Robotiikan konsultti ja tietokirjailija Cristina Andersson sanoo, että Ruotsi näyttää lisäävän etumatkaansa Suomeen automaatiossa ja robotiikassa.
– Ruotsissa ovat investoinnit automaatioon ja robotiikkaan kasvaneet. Siitäkin he aikovat vielä korkeammalle.
Maailman talousfoorumin teknologisia valmiuksia mittaavassa indeksissä Suomi on sijalla kaksi. Ruotsi on sijalla kolme. Kuitenkin Ruotsi mainitsee robotiikkastrategiassaan vain Norjan ja Tanskan pahimpina kilpailijoinaan.
Suomikin linjasi kesäkuussa toimenpiteet, joilla lisätään älykkään robotiikan ja automaation hyödyntämistä ja kehittämistä. Cristina Anderssonin mielestä Suomen linjaukset ovat lähinnä löysää puhetta.
Ruotsin hallitus suunnittelee investoivansa noin 80 miljoonaa euroa muun muassa älykkään teollisuuden testaukseen, tuotantoon ja palveluihin.
– Olen kateellinen Ruotsille siitä, että heillä on konkreettisista tavoitteita, joille he osoittavat taloudellisia resursseja, Andersson sanoo.
Ruotsissa ei ole jääty löysän puheen tasolle, vaan hallitus puskee muutoksia käytännön toimin, lainsäädännöllä ja tekemällä koulutusuudistuksen. Strateginen toimintasuunnitelma sisältää 45 kohtaa, joita pannaan täytäntöön parhaillaan.
– Matematiikan opetusta lisätään kouluissa, pk-yrityksiä tuetaan digitalisoitumisessa, ympäristölupakäytäntöjä helpotetaan ja tehdään uusia teollisia investointeja, Damberg luettelee.
Innovaatioiden testaaminen käytännössä on tärkeää. Julkista sektoria avataan, jotta teollisuus voi hyödyntää sitä paremmin testialustana.
